iWell Guard

Arkkienkeli Uriel, valo-olento

Enkeli, joka edustaa viisautta ja jumalallista valoa juutalais-mystisessä ja apokryfisessä perinteessä.

Valo-olentoJuutalaisuusArkkienkeli

Sisällysluettelo

Arkkienkeli Uriel - valon täyttämä kuva valo-olennosta

Pikakatsaus: Arkkienkeli Uriel

Tyyppi: arkkienkeli, tulen vartija, viisas ja näkijä. Perinne: juutalaisuus (Henokin apokalypsi, Sefer Hechalot), kristinusko (4. Esra), länsimainen angelologia. Tehtävä: viisaus, valaistuminen, harhojen läpivalaisu, muuntava tuli. Päätunnukset/symbolit: kultainen tai punainen tuli, liekkimiekka, viisauden malja. Levinneisyys: erityisesti apokryfisissä teksteissä, juutalainen mystiikka, länsimaiset esoteeriset koulukunnat

Yleiskatsaus

Perinne

Uriel (Uriyel, ”Jumala on minun tuleni” tai ”Jumala on minun valoni”) esiintyy apokryfisissä kirjoituksissa ja apokryfiteksteissä, kuten Henokin apokalypsissa ja 4. Esran kirjassa. Henokin apokalypsissa Uriel on enkeli, joka hallitsee helvettiä ja näyttää ihmisille Jumalan oikeudenmukaisuuden vaa’at.

Kabbalistisissa järjestelmissä Uriel liitetään usein Sefira Chokmahiin (viisaus) tai Gevuraan (voima/ankaruus). Länsimainen angelologia nosti Urielin neljän ylimmän arkkienkelin joukkoon (yhdessä Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin kanssa). Teosofiset ja esoteeriset koulukunnat korostavat Urielin roolia kolmannen silmän avaajana ja valaistumisen tuojana.

Lähdetilanne

Apokryfiset lähteet: Henokin kirja (1. Henok), 4. Esra, Pseudo-Dionysios Areopagita (kristillinen angelologia). Talmud ja Sefer Hechalot mainitsevat Urielin Merkabah-mystiikan arkkienkelien joukossa. Kristillinen taideperinne kuvasi Urielia harvemmin kuin Mikaelia tai Gabrielia, mutta hänet tunnistaa tulesta tai maljasta.

Moderni esoteerinen kirjallisuus, erityisesti länsimaisessa spiritualiteetissa, on löytänyt Urielin uudelleen viisauden ja sisäisen valaistumisen arkkienkelinä.

Lähdetilanne raamatullisen kaanonin ulkopuolella

Uriel (hebreaksi Uri’el, ”Jumala on minun valoni”) ei esiinny protestanttisessa tai juutalaisessa raamatunkaanonissa, mutta kylläkin testamenttien välisessä apokalyptiikassa. 4. Esran kirjassa (apokryfit) hän on enkeli, joka paljastaa Esralle tulevat tapahtumat; 1. Henokin kirjassa hän on yksi neljästä tai seitsemästä arkkienkelistä ja taivaanlaen ja tähtien vartija.

Itäisen ortodoksisen ja koptilaisen perinteen mukaan hän on yksi neljästä tai seitsemästä arkkienkelistä; katolinen perinne sulki hänet epäkanonisena pois vuonna 745 pidetyssä Rooman synodissa, mutta ei koskaan täysin luopunut hänestä kansanuskonnollisuudessa.

Ulkoasu ja symbolit

Uriel kuvataan säteilevänä, voimakkaana valo-olentona kultaisissa tai punakultaisissa vaatteissa tai liekkivalossa. Hänen värinsä on hohtavaa kultaa tai hehkuvaa punakultaa, joskus kirkkaan valkoisen valon lomittamana. Hänellä on viisauden malja tai liekkimiekka.

Toisinaan hänet kuvataan kirjan tai kirjoitustaulujen, viisauden kirjan, kanssa. Kultaisen liekin siivet ympäröivät häntä. Energialtaan Uriel vaikuttaa voimakkaalta, läpitunkevalta ja selkeyttävältä, kuten suora auringonvalo sumuun tai alkemiallinen tuli. Hänen läsnäolonsa polttaa pois sen, mikä ei ole totta, ja paljastaa olennaisen.

Tehtävä ja merkitys

Uriel on enkeli, joka edustaa valaistumista ja totuutta. Siinä missä Mikael taistelee miekalla, Rafael parantaa ja Gabriel julistaa, Uriel näyttää itse totuuden. Hän valaisee harhat, itsepetoksen ja tiedostamattomat kaavat.

Uriel symboloi tiedon sisäistä tulta, ei kylmää älyä, vaan elävää, muuntavaa viisautta, joka palaa. Psykologisin termein Uriel ilmentää korkeinta tietoisuutta ja kykyä nähdä todellisuus sellaisena kuin se on. Hänen kultainen energiansa sytyttää sisäisen valoruumiin ja aktivoi kolmannen silmän.

Tehtävä ja symboliikka

Juutalaisessa enkelimagiassa Uriel on enkeli, joka vastaa eteläisestä ilmansuunnasta (joissakin koulukunnissa, toisissa päinvastoin kuin Mikael), maasta ja Malkuthin tai Geburan sfääristä. Modernissa valontyöntekijäperinteessä hänet yhdistetään usein viisauteen, henkiseen selkeyteen ja maan elementtiin.

Länsimaisessa Golden Dawn -perinteen rituaalimagiassa hän on pohjoisen ja maan arkkienkeli. Ikonografinen perinne kuvaa hänet usein kirjakäärön tai kirjan kanssa, jumalallisen viisauden ja ymmärryksen valaistumisen sanansaattajana.

Käytäntö / kutsuminen / merkitys iWell Guard -yhteydessä

iWell Guardissa Uriel kutsutaan avuksi syvän viisauden vastaanottamiseksi ja sokeiden pisteiden paljastamiseksi. Yksi käytäntö on sytyttää kultainen tai punainen kynttilä ja pyytää Urielia avaamaan sydämen silmät.

Urielin tuli visualisoidaan polttamaan vanhoja, estäviä kaavoja ja luomaan tilaa uudelle oivallukselle. Uriel auttaa erityisesti silloin, kun ihminen on “jumissa” tai sekaannuksen lamauttama. Hänen liekkinsä tuo selkeyttä kivutta, muuntavan tulen, joka rakentaa eikä tuhoa. Uriel on itse iWell-Guard-kentän syvemmän totuuden vartija.

iWell-Guard-asema

Kuten Raphaelia, Urieliakin ei nimetä erikseen iWell-Guardin mantrassa, mutta hänet käsitetään implisiittisesti yhtenä valoristi-perinteen neljästä länsimaisesta arkkienkelistä. Laajennetussa suojavisualisoinnissa hänet voidaan kutsua avuksi länsimaisena suojavoimana (Kultaisen aamunkoiton -perinteen mukaisessa vastaavuudessa) tai Maa-kerroksen suoja-instanssina. Neljän arkkienkelin kokoonpano Mikael-Gabriel-Rafael-Uriel muodostaa rituaalimagian vakiomuodon enkelikutsumiselle länsimaisessa esoteriassa.

Rinnakkaisilmiöt

Urielin löydätte viisauden ja tulen vartijana seuraavista: Agni hindulaisuudessa (tulen ja tiedon jumala), Prometheus kreikkalaisessa mytologiassa (tulen tuoja), Odin pohjoismaisessa perinteessä (näkijä ja viisauden uhraaja), Hephaestos totuuden seppänä, ja Bel babylonialaisessa perinteessä (kaaoksen järjestäjä valon kautta). Kaikki ne ilmentävät tulen muuntavaa voimaa ja valaistumista.

Uriel apokryfisessa ja pseudepigrafisessa perinteessä

Toisin kuin Mikael ja Gabriel, Urielia ei mainita nimeltä heprealaisen Raamatun ja Uuden testamentin kaanonissa. Hänen merkityksensä perustuu miltei kokonaan antiikin juutalaisuuden apokryfiseen ja pseudepigrafiseen kirjallisuuteen. Tärkein lähde on etiopialainen Henokin kirja, joka syntyi useissa kerrostumissa kolmannen esikristillisen ja ensimmäisen jälkikristillisen vuosisadan välillä.

Ensimmäisessä Henokin kirjassa Uriel kuuluu neljän tai seitsemän arkkienkelin joukkoon, jotka seisovat Jumalan valtaistuimen edessä. Hän esiintyy siinä enkelinä, joka johdattaa Henokia kosmisten alueiden läpi ja selittää hänelle tähtien lait, auringon ja kuun kulun sekä vuodenaikojen järjestyksen.

Henokin kirjan tähtitieteellisissä luvuissa Uriel toimii kalenterin opettajana. Tämä yhteys valoon, taivaanmekaniikkaan ja tiedon välittämiseen leimaa hänen profiiliaan pysyvästi.

Neljäs Esran kirja, juutalainen apokalypsi ensimmäisen vuosisadan lopulta, antaa Urielille toisen ominaisen roolin. Siinä hän on enkeli, joka vastaa näkijä Esralle ja opettaa hänelle inhimillisen tiedon rajoja.

Uriel esittää Esralle ratkaisemattomia arvoituksia, jotta hän ymmärtäisi, ettei ihminen voi tutkia Jumalan teitä.

Tutkimus korostaa, että Urielin nimi, joka voidaan tulkita Jumalan valoksi tai Jumalan tuleksi, sopii hyvin näihin tehtäviin.

Pseudepigrafisen kirjallisuuden eri enkeliluetteloissa järjestys ja jopa arkkienkeliryhmän kokoonpano vaihtelevat. Uriel ei esiinny kaikissa luetteloissa, mikä osoittaa, että antiikin juutalaisuuden enkelihierarkia ei ollut kiinteä järjestelmä.

Urielin kiistanalainen asema kristillisessä kirkossa

Urielin palvonta kristillisessä perinteessä on ollut epäyhtenäistä. Siinä missä Mikael, Gabriel ja Rafael saattoivat tukeutua raamatullisiin todisteisiin, Urielilta puuttui tämä kanoninen perusta. Tämä johti kirkollisiin kiistoihin siitä, mitä enkelien nimiä ylipäätään sallittiin mainita jumalanpalveluksessa.

Roomalainen synodi paavi Zakariaan alaisuudessa käsitteli vuonna 745 sellaisten enkelien palvontaa, joita ei mainita Raamatussa. Perimätiedon mukaan vain kolme raamatullisesti todistettua arkkienkeliä vahvistettiin sallituiksi.

Uriel ja muut apokryfisissä kirjoituksissa liikkuneet enkelien nimet hylättiin, koska synodin näkemyksen mukaan joidenkin näiden nimien takana ei välttämättä ollut todellisia enkeleitä vaan mahdollisesti demoneja. Tämä varovaisuus leimasi länsimaista kirkkoa pitkään.

Siitä huolimatta Urielin palvonta säilyi eri suuntauksissa. Etiopian ortodoksisessa kirkossa, jonka kaanon sisältää Henokin kirjan, Urielilla on vakiintunut asema. Häntä mainitaan myös koptilaisessa perinteessä ja osissa itäkirkollista perinnettä.

Länsimaisessa kansanhartaudessa Uriel säilyi myös, esimerkiksi rukouksissa ja ikonografiassa, saamatta koskaan virallista liturgista asemaa.

Anglikaanisessa piirissä ja uuden ajan alun esoteerisessa perinteessä Uriel sai lisää merkitystä. John Dee, oppinut ja Elisabet I:n hovin neuvonantaja, mainitsi Urielin yhtenä näkyjensä enkeleistä.

Näin Uriel siirtyi osittain teologiasta magiaan ja hermeettiseen kirjallisuuteen. Uskontotieteellinen tutkimus näkee tässä siirtymässä esimerkin siitä, miten kirkollisesti vain osittain hyväksytty hahmo elää edelleen juuri hartauselämän reuna-alueilla.

Uriel taiteessa, kirjallisuudessa ja modernissa esoteriassa

Kuvataiteessa Uriel on vaikea tunnistaa yksiselitteisesti, koska hänelle ei ole vakiintuneita tunnusesineitä. Kun hänet nimetään, hänellä on usein liekki, kirja tai kirjakäärö, mikä viittaa hänen tehtäviinsä valon ja tiedon enkelinä.

Toisinaan hänelle annetaan miekka, koska yksi perinne yhdistää hänet kerubiin, joka Genesiksen kirjan mukaan vartioi Eedenin puutarhan sisäänkäyntiä. Tämä samastus on kuitenkin myöhempi tulkinta, joka ei perustu itse raamatulliseen tekstiin.

Kirjallisuudessa Uriel saavutti todennäköisesti vaikuttavimman hahmonsa John Miltonin vuoden 1667 säe-eeposessa Paradise Lost. Milton tekee Urielista auringon hallitsijan ja taivaan tarkkanäköisimmän silmän, joka kuitenkin antaa Saatanan huijata itseään, kun tämä laskeutuu maan päälle viattoman enkelin hahmossa.

Miltonin Uriel yhdisti Henokin kirjan vanhemman tähtitieteellisen perinteen kirjalliseen luonnehdintaan, joka vaikutti voimakkaasti myöhempään kuvaan.

Modernissa esoteriassa, erityisesti Hermetic Order of the Golden Dawn -perinteessä 1800-luvun lopulla, Uriel liitettiin yhteen neljästä ilmansuunnasta ja yhteen neljästä elementistä, useimmiten pohjoiseen ja maahan.

Tämä järjestelmä on uuden ajan konstruktio, jolla ei ole perustaa antiikin lähteissä, joissa Uriel yhdistetään juuri valoon ja taivaaseen, ei maahan.

Nykyaikainen enkelikirjallisuus ja uskonnollisen itsetulkinnan suuntaukset ottavat Urielin usein viisauden tai sisäisen valaistumisen enkeliksi.

Uskontotieteellisesti on huomattava, että tällaiset tulkinnat kumpuavat nykyajan tarpeista ja poikkeavat selvästi historiallisista lähteistä. Enkelikäsityksiä vertailevat löytävät Mikaelista ja arkkienkeli Gabrielista kanonisesti paremmin todistetut vastineet.

Etymologia ja nimen merkitys

Nimi Uriel on teoforinen muodostuma, eli nimi, joka sisältää jumaluuteen viittaavan aineksen. Se koostuu heprealaisesta osasta, joka merkitsee valoa tai tulta, ja yleisestä päätteestä, joka viittaa Jumalaan ja esiintyy myös nimissä kuten Mikael, Gabriel ja Rafael. Tavallinen käännös on Jumalan valo tai Jumalan tuli.

Tämä kaksitulkintaisuus valon ja tulen välillä ei ole sattumaa, vaan vastaa taustalla olevan heprean sanan laajaa merkitysalaa, joka voi kantaa molempia merkityksiä. Tutkimus näkee tässä syyn siihen, että Uriel esiintyy lähteissä sekä valontuojana ja taivaan järjestyksen opettajana että ajoittain rankaisevana, tulisena enkelinä.

Nimen kirjoitusasu vaihtelee huomattavasti eri käsikirjoituksissa ja käännöksissä. Kreikkalaisessa ja latinalaisessa perinteessä esiintyy muotoja kuten Ouriel, ja slaavilaisissa Henok-perinteissä muita variantteja.

Joissakin enkeliluetteloissa Uriel sekoitetaan toisiin enkelinnimiin tai rinnastetaan niihin, esimerkiksi Fanueliin tai Sarieliin. Tämä epävarmuus osoittaa, että ei-kanonisten enkelien nimet eivät olleet tarkkaan vakiintuneita, vaan vaihtelivat perinteessä.

Huomionarvoista on, että keskiaikaisen juutalaisuuden kabbalistinen perinne jatkoi osittain Urielin hahmoa ja antoi hänelle paikan monimutkaisissa enkelijärjestelmissään, jälleen vaihtelevalla asemalla. Tieteellinen arvio on, että nimi Uriel viittaa vähemmän tarkkarajaiseen henkilöön kuin toimintojen kokonaisuuteen, joka rakentuu jumalallisen valon ja taivaallisen tiedon ajatuksen ympärille.

Usein kysytyt kysymykset arkkienkeli Urielista

Kuka on arkkienkeli Uriel?

Uriel (hebreaksi Ori-el, Jumalan valo tai Jumalan valo) on yksi juutalais-kristillisen perinteen neljästä (joskus seitsemästä) arkkienkelistä, Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin ohella.

Toisin kuin kolme muuta, Urielia ei mainita nimeltä heprealaisessa raamatunkaanonissa; hän esiintyy ensin apokryfisessä 4. Esran kirjassa ja etiopialaisessa Henokin kirjassa. Ortodoksisessa perinteessä hän on yksi seitsemästä arkkienkelistä, valon, viisauden, valaistumisen ja profeetallisen näyn suojelija.

Mitkä symbolit ja piirteet liitetään Urieliin?

Länsimaisessa enkeliesoteriassa Uriel on valaistumisen ja viisauden arkkienkeli, joka kuvataan tavallisesti liekin tai avoimen kirjan kanssa. Hänelle liitetään elementti maa (muissa perinteissä tuli), väri kulta tai rubiini, ja ilmansuuntana pohjoinen.

Urielia pidetään profeetallisen inspiraation, luonnontieteiden ja käytännöllisen viisauden suojelijana. Juutalaisessa mystiikassa Uriel on yksi Shekinan (Jumalan läsnäolon) neljästä enkelistä, jotka vartioivat ikuista valoa.