Joulun ja loppiaisen välillä on ajanjakso, jolla saksankielisellä alueella oli omat sääntönsä. Sitä kutsuttiin kahdennumina yönä, Rauhnächteiksi tai Raunächteiksi. Näinä öinä näkyvän ja näkymättömän maailman rajan uskottiin olevan läpäisevä.
Lexikonille nämä yöt ovat vuoden tiheintä suojan aikaa. Lähes kaikki, mitä perinne tuntee torjunnasta, esiintyy tässä koottuna: savu, meteli, pyhä vesi, kynnysmerkit ja joukko kieltoja. Samalla näihin öihin kokoontuvat hahmot, joilla on Lexikonissa muualla omat sivunsa.
Rauhnächte on nimitys joulunjuhlan ja loppiaisen, 6. tammikuuta vietettävän ilmestysjuhlan, välisille kahdelletoista yölle. Vanhempi nimitys niille on kahdennumina yöt. Alueellisesti esiintyy myös nimityksiä kuten Innernächte, Unternächte tai Glöckelnächte.
Kansanuskon mukaan tähän aikaan liittyi poikkeustila. Vuoden järjestys oli päättynyt, uusi ei ollut vielä alkanut, ja tässä välitilassa liikkuivat perimätiedon mukaan vaeltavat henget ja tarunhahmot. Tästä selittyy näille yöille todistetun suojelevan tapakulttuurin tiheys.
Ymmärtämisen kannalta tärkeää: Rauhnächte ei ole yksittäinen olento eikä yksittäinen tapa, vaan ajanjakso, jonka ympärille monet tavat ovat kiinnittyneet. Se, mitä näinä öinä tehtiin ja jätettiin tekemättä, vaihteli huomattavasti laaksosta toiseen.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Näiden öiden hahmot ja käytännöt on kuvattu leksikossa erikseen: Frau Perchta ja Perchtenit kahdennentoista yön koettelijana, Frau Holle hänen keskisaksalaisena vastineenaan, Odin Villin metsästyksen yhteydessä ja Krampus adventin pelotushahmona. Perinteen yleiskuvan tarjoaa sivu germaanisesta perimätiedosta, ja tämän ajan perinteiset suojausmuodot on kuvattu kohdissa savustus ja suitsuke.
Aiheeseen liittyvät hakusanat: rauhnaechte raunaechte zwoelften raeuchern losnaechte perchtennacht.
Savustuskäytäntöjen moninaisuus osoittaa, että ihmiset eri maanosissa päätyivät samankaltaisiin johtopäätöksiin: tila tai henkilö voidaan tietyillä toimenpiteillä saattaa tilaan, joka vaikeuttaa tai estää ulkopuolisen vaikutuksen.
iWell Guard ammentaa näistä perinteistä ja tiivistää ne kannettavaan suojamerkkiin. Sen, mitä kulttuurit saavuttivat tiloille savustamalla, riipuksen on tarkoitus saavuttaa henkilölle: pysyvä, mukana kulkeva muistutus suojaustahdosta, joka ammentaa kulttuurien rajat ylittävistä perinteistä.
Henkilökohtaiset kokemukset voivat vaihdella. Ei lääkinnällinen laite. Ei paranemislupausta.
Aiheeseen liittyvät suojakeinot

Mezuzah on juutalaisten kotien ovenpieleen kiinnitetty pieni kirjakäärö. Sisältö, halakha-säännöt...

Vegvísir on islantilainen taikamerkki, jonka uskottiin suojaavan eksymiseltä. Alkuperä, käsikirjo...

Neliapilaa pidetään onnen ja suojan merkkinä. Harvinaisuus, tarut, kelttiläiset juuret ja merkity...

Rautayrtti taika- ja suojayrttinä: druidit, rautayrttivesi ja perimätieto ihmeyrtistä kansanuskossa.

Solmumagia ja solmuamuletti: solmu ikiaikaisena suojana vahingollisia vaikutuksia vastaan. Alkupe...

Bujeok on korealainen talismaani, punaisella kirjoituksella varustettu paperimerkki. Alkuperä, va...